Lauantai 5.4.2014, Carolinen estevalmennus
Minka – Nessa
Sama vaalea tamma muutaman viikon takaa höristeli taas korviaan edessäni. Minka oli juuri noussut selkään ja sääteli jalustimia lyhemmiksi. Jo tutuksi tullut Minka hymyili innoissaan hevosensa selästä päästessämme aloittamaan. Päätin aloittaa tunnin pitämisen poikkeuksellisesti heti alkuverryttelystä. En siis antanut Minkan lämmitellä Nessaa itsenäisesti.
Ratsukko lähti käskystäni pitkin ohjin kävelemään uraa pitkin, jonka aikana Minkan täytyi venytellä hevosensa selässä. Nessa kummastutti ratsastajan epätavallinen käytös, mutta onneksemme se jatkoi hetken kuluttua normaalisti kävelemistä.
Kun hevonen oli saanut kävellä tarpeeksi pitkin ohjin ja ratsastajan lihakset olivat lämmenneet hyvin, pyysin ratsukkoa siirtymään kevyeen raviin edelleen pitkin ohjin. Nessa kummasteli suuresti asiaa, mutta kun Minka alkoi pian keräillä ohjia se rauhoittui ja alkoi kulkea rennosti.
Annoin heidän ravailla hetken uraa pitkin, kunnes pyysin ratsukon takaisin käyntiin työskentelemään puomeilla. Koska Minka oli toivonut pienempiä esteitä, olin päättänyt aloittaa täysin alusta ja lähteä työstämään Nessan mielestä ärsyttävää asiaa. Puomit menivät käynnissä hyvin, lukuun ottamatta muutamaa kolahdusta.
Ravissa puomit olivatkin yhtäkkiä ylitsepääsemättömiä ja ärsyttäviä. Kaarevalla uralla olevat puomit olivat kaikkein kamalimpia Nessan mielestä. Työstimme Nessaa puomeilla vartin verran kaikissa askellajeissa, jonka jälkeen kuuliaisena hevosena Nessa oli ylittänyt puomit nätisti ilman temppuilua muutamaan kertaan. Seuraavaksi siirryimme kavaleteille, jotka oli sijoitettu kentän toiselle puolelle.
Nessaa kiukutti pienen pienet jumppasarjat suuresti. En antanut Minkan jättää tehtävää kuitenkaan kesken, koska oli tärkeää saada Nessaa siedätettyä pienillekin esteille. Puoli tuntia meni Nessan suostutteluun, sähläykseen ja ylipäätään kelvolliseen esteiden ylitykseen, mutta loppujen lopuksi se oli sen arvoista. Nessa nimittäin ylitti esteet todella kauniisti ja kuuliaisesti!
Viimeisen vartin ajan Nessa sai palkinnoksi hypätä suurempia esteitä kentän keskellä olevalla sarjalla. Lähdimme liikkeelle 80 sentistä, joka maistui hyvin kavalettien jälkeen. Siitä nostimme korkeammaksi pikkuhiljaa. Viimeisen kerran hypätessä sarja oli 140 sentin tuntumassa. Nessa suorastaan imi esteille ja ylitti vaikeahkon sarjan moitteettomasti.
Pakko sanoa, että hienoa työtä Minka ja Nessa! Huomasin, että olitte kehittyneet viime kertaisesta kouluvalmennuksesta taas eteenpäin ja meno näytti varsinkin lopussa aivan mahtavalta. Muistakaahan harjoitella noita pieniäkin esteitä, vaikka Nessa ei niistä pidä. Lopuksi vielä kiitokset ja anteeksipyynnöt, kun ei enempää ehditty harjoitella niitä vaikeita sarjoja!:)
Lauantai 22.2.2014, Carolinen estevalmennus
Minka – Susu
”Hei Minka”, tervehdin jo tutuksi tullutta henkilöä. Tällä kertaa tosin hevonen oli eri, mutta tämäkin tamma oli erittäin kaunis. Hevosen reippaat raviaskeleet olivat kevyet ja lennokkaat. Ihastelin ratsukkoa hymyillen, kunnes Minka oli saanut Susun hyvin lämmiteltyä. Esteet olin rakentanut jo valmiiksi maneesiin, yhdessä kulmassa oli kolmen esteen jumppasarja (korkeudeltaan esteet olivat 50cm paikkeilla), melko keskeltä kenttää löytyi muutama hieman erilaisempi este (korkeudeltaan noin 60cm), ja toiselle puolelle kenttää olin rakentanut kahdeksan esteen radan (radan kaikki esteet olivat alle 80cm, osa korkeampia, osa matalampia).
Parin minuutin kuluttua ratsukko oli jo valmis aloittamaan, joten laitoin heidät kahdeksikolle harjoittelemaan laukanvaihtoa kahdeksikon keskikohdassa. Susu näytti olevan todella innoissaan ja keskittyi täysillä. Laukanvaihdot sujuivat todella hyvin heti alusta alkaen, vaikka pientä säätöä olikin varusteiden ja Minkan asennon kanssa. Seuraava askel oli tehdä sama harjoitus kevyessä istunnassa. Tämä haaste oli ratsukolle selvästi hankalampi, mutta kohtuullisen hyvin siitäkin selvittiin. Laukkaa vaihdettaessa avut olivat sen verran epäselvät, ettei Susu aluksi niitä ymmärtänyt. Tätä treenailimme hetkisen, kunnes se alkoi sujua ja siirryimme seuraavaan harjoitteeseen.
Pyysin Minkaa lähtemään vasemmassa kierroksessa ja vasemmassa laukassa lävistäjälle ja jatkaa myös oikeaan kierrokseen vasenta laukkaa. Aluksi oli hieman vaikeuksia molempiin suuntiin, mutta vastalaukka onnistui lopuksi kuin ammattilaiselta! Tämänkin tehtävän toteutimme myös kevyessä istunnassa, mutta yllätyksekseni se sujui myös kevyessä istunnassa loistavasti.
Kun pelkät laukkatehtävät oli harjoiteltu, pääsimme itse asiaan eli esteisiin. Lähdimme aluksi jumppasarjalle, jonka ensimmäiseen väliin mahtuisi kaksi laukka-askelta ja toisessa välissä oli innari. Ensimmäisen kerran ratsukon ylittäessä estettä askeleet menivät hieman sekaisin ja hypyistä tuli kömpelöitä, mutta jo toisella kerralla askeleet menivät tasan ja ratsukko lensi esteiden yli sulavasti. Muutamaan kertaan molempiin suuntiin ratsukko sai vielä hypätä jumppasarjan, jonka jälkeen pyysin Minkaa siirtämään Susun käyntiin ja antamaan sille pitkät ohjat.
Pienen kävelytauon jälkeen Susu oli täpinöissään saadessaan jatkaa harjoittelua. Lähdimme erikoisesteiden luokse, joita hevonen sai tutkailla hetken. Erikoisesteitä oli kolme, yksi oli ns. viuhkaeste, toisen alla oli pari tynnyriä ja kolmannessa oli yhdistetty vesimatto ja okseri. Minka nauroi hauskan näköisille esteilleni, mutta Susua ei juurikaan kiinnostanut nämä esteet sen enempää kuin muutkaan. Pyysin Minkaa kokoamaan ohjat ja lähtemään laukassa viuhkaesteelle. Susu hyppäsi esteen valtavalla ilmavaralla, jonka vuoksi Minka horjahti reippaasti eteenpäin. Onneksi hän ei pudonnut!
Laitoin Minkan ylittämään saman esteen vielä toistamiseen, jolloin Susu hyppäsi sen rauhallisemmin. Minkan asento oli todella hyvä sekä sileällä työskennellessä että esteillä. En voinut siis muuta kuin kehua ja paljon! Tulimme seuraavaksi muutkin erikoisesteet laukassa, eikä niissä ollut mitään ongelmaa. Niinpä emme uhranneet sen enempää aikaa erikoisesteille.
Taas Susu sai hieman kävellä, ennen kuin lähdimme seuraavaan harjoitteeseen. Hevosen venytellessä kaulaansa kävimme läpi missä järjestyksessä he hyppäisivät radan esteet. Valitsin rataan melko hankalia kurveja ja vaikeita lähestymisiä, sillä tiesin tämän ratsukon suorittavan radan vähintäänkin hyvin. Parin minuutin kuluttua Minka lähti suorittamaan rataa hevosensa kanssa. Pieniä ongelmia lukuunottamatta esteet menivät moitteettomasti. Vielä hetken ehdimme hioa lähestymisiä, mutta sitten tunti olikin jo kulunut.
Ratsukon yhteistyö oli ihailtavaa koko valmennuksen ajan ja huomasin selvästi kuinka ratsastaja luotti hevoseensa ja hevonen ratsastajaan. Oli upeaa valmentaa tätä parivaljakkoa ja kaikki sujui vähintäänkin hyvin. Muistakaa vielä harjoitella niitä lähestymisiä ja vastalaukkaa. Kiitokset hauskasta valmennuksesta!:)
Perjantai 21.2.2014, Carolinen kouluvalmennus
Minka – Nessa
Vaalean tamman askellus näytti lumoavan kauniilta. Ratsukko lensi eteenpäin ilmavin, kevyin askelin. En voinut muuta kuin ihailla upeaa näkyä.
”Okei, aloitetaanpa sitten”, lausahdin Minkalle, joka ratsasti tuolla syötävän suloisella otuksella. Olin antanut heidän alkuverrytellä itsenäisesti, jotta näkisin hieman millaista tehtävää heille voisi antaa. Aloitimme käynnistä, jossa teimme etu- ja takaosakäännöksiä. Parivaljakko selvästikin oli harjoitellut asiaa paljon ja käännökset sujuivat melkeinpä moitteettomasti. Avo- ja sulkutaivutuksetkin sujuivat hienosti, vaikkakin niistä löysin pientä hiottavaa.
Minkan toivomusten mukaisesti lähdimme seuraavaksi ympyrälle treenailemaan. Pyysin ratsukkoa tekemään aluksi suurta volttia, jota lähdimme pikku hiljaa pienentämään. Samalla kokosimme Nessaa koko ajan korkeampaan muotoon. Lopulta Nessa kulki todella ryhdikkäästi, jolloin lähdimme suurentamaan ympyrää pitäen hevosen edelleen korkeassa muodossa. Minkan saatua Nessa suurelle voltille pyysin häntä askel askeleelta päästämään Nessaa rennompaan muotoon.
Jääden edelleen ympyrälle pyysin Minkaa pysymään harjoitusravissa. Istunta olisi voinut olla parempikin, mutta se näytti oikein hyvältä heti aluksi. Pienellä säädöllä sain Minkan pysymään tiiviisti satulassa hyvässä asennossa. Kun harjoitusravi sujui hyvin ympyrällä, lähdimme uran kautta lävistäjille harjoittelemaan lisättyä ravia. Minkan täytyi olla keventämättä. Lisätty ravi sujui hyvin, vaikka Minkan istunta ei pysynyt koko aikaa niin tiiviinä kuin olisin toivonut.
Tässä välissä Nessan oli aika saada venyttää vähän kaulaansa ja pitää pieni levähdystauko. Viiden minuutin jälkeen selitin Minkalle, mitä he tekisivät seuraavaksi. Pyysin heitä aluksi ottamaan pari rentoa laukannostoa, jonka jälkeen he saisivat harjoitella kahdeksikolla laukanvaihtoa. Nessan laukka näytti mukavan letkeältä. Laukanvaihdot kahdeksikolla sujuivat vaivattomasti, joten pyysin ratsukkoa siirtymään pitkälle sivulle ja vaihtamaan laukkaa kahden askeleen välein neljä kertaa.
Saimme jonkin aikaa hioa laukanvaihtoja, jonka jälkeen harjoittelimme laukkaa vielä ympyrällä. Ratsukko teki suurta ympyrää alkaen hitaasti pienentämään sitä, kooten Nessan laukkaa koko ajan ryhdikkäämmäksi. Harjoitus sujui hyvin molempiin suuntiin.
Laukkaamisten jälkeen harjoittelimme piaffea. Lähdimme kävelemään uraa pitkin tehden aina pitkien sivujen keskellä piaffea. Minka ja Nessa osasivat asiansa, vaikka tuntuman olisi liikkeiden aikana voinut pitää kevyempänä. Viimeisten viiden minuutin aikana ehdimme vielä harjoitella passageakin, joka sujui myös kohtuullisen hyvin. Etujalat olisivat voineet nousta vielä korkeammalle, mutta passagea emme ehtineet harjoitella sen enempää.
Valmennus oli mahtava ja ehdimme käydä monia asioita läpi, helpoista haastaviin. Oli ihanaa valmentaa näin pitkälle päässyttä ratsukkoa! Huomasin useasti tunnin aikana, miten hyvin ja perinpohjaisesti asioita oli harjoiteltu. Vielä kannattaa kuitenkin harjoitella hieman laukanvaihtoja, ja passagea, jota emme vielä ehtineet paljoakaan treenata. Tsemppiä kisoihin! Niin ja toivottavasti vielä joskus toistekin eksyt kouluvalmennukseeni!:)
Minka – Nessa
Sama vaalea tamma muutaman viikon takaa höristeli taas korviaan edessäni. Minka oli juuri noussut selkään ja sääteli jalustimia lyhemmiksi. Jo tutuksi tullut Minka hymyili innoissaan hevosensa selästä päästessämme aloittamaan. Päätin aloittaa tunnin pitämisen poikkeuksellisesti heti alkuverryttelystä. En siis antanut Minkan lämmitellä Nessaa itsenäisesti.
Ratsukko lähti käskystäni pitkin ohjin kävelemään uraa pitkin, jonka aikana Minkan täytyi venytellä hevosensa selässä. Nessa kummastutti ratsastajan epätavallinen käytös, mutta onneksemme se jatkoi hetken kuluttua normaalisti kävelemistä.
Kun hevonen oli saanut kävellä tarpeeksi pitkin ohjin ja ratsastajan lihakset olivat lämmenneet hyvin, pyysin ratsukkoa siirtymään kevyeen raviin edelleen pitkin ohjin. Nessa kummasteli suuresti asiaa, mutta kun Minka alkoi pian keräillä ohjia se rauhoittui ja alkoi kulkea rennosti.
Annoin heidän ravailla hetken uraa pitkin, kunnes pyysin ratsukon takaisin käyntiin työskentelemään puomeilla. Koska Minka oli toivonut pienempiä esteitä, olin päättänyt aloittaa täysin alusta ja lähteä työstämään Nessan mielestä ärsyttävää asiaa. Puomit menivät käynnissä hyvin, lukuun ottamatta muutamaa kolahdusta.
Ravissa puomit olivatkin yhtäkkiä ylitsepääsemättömiä ja ärsyttäviä. Kaarevalla uralla olevat puomit olivat kaikkein kamalimpia Nessan mielestä. Työstimme Nessaa puomeilla vartin verran kaikissa askellajeissa, jonka jälkeen kuuliaisena hevosena Nessa oli ylittänyt puomit nätisti ilman temppuilua muutamaan kertaan. Seuraavaksi siirryimme kavaleteille, jotka oli sijoitettu kentän toiselle puolelle.
Nessaa kiukutti pienen pienet jumppasarjat suuresti. En antanut Minkan jättää tehtävää kuitenkaan kesken, koska oli tärkeää saada Nessaa siedätettyä pienillekin esteille. Puoli tuntia meni Nessan suostutteluun, sähläykseen ja ylipäätään kelvolliseen esteiden ylitykseen, mutta loppujen lopuksi se oli sen arvoista. Nessa nimittäin ylitti esteet todella kauniisti ja kuuliaisesti!
Viimeisen vartin ajan Nessa sai palkinnoksi hypätä suurempia esteitä kentän keskellä olevalla sarjalla. Lähdimme liikkeelle 80 sentistä, joka maistui hyvin kavalettien jälkeen. Siitä nostimme korkeammaksi pikkuhiljaa. Viimeisen kerran hypätessä sarja oli 140 sentin tuntumassa. Nessa suorastaan imi esteille ja ylitti vaikeahkon sarjan moitteettomasti.
Pakko sanoa, että hienoa työtä Minka ja Nessa! Huomasin, että olitte kehittyneet viime kertaisesta kouluvalmennuksesta taas eteenpäin ja meno näytti varsinkin lopussa aivan mahtavalta. Muistakaahan harjoitella noita pieniäkin esteitä, vaikka Nessa ei niistä pidä. Lopuksi vielä kiitokset ja anteeksipyynnöt, kun ei enempää ehditty harjoitella niitä vaikeita sarjoja!:)
Lauantai 22.2.2014, Carolinen estevalmennus
Minka – Susu
”Hei Minka”, tervehdin jo tutuksi tullutta henkilöä. Tällä kertaa tosin hevonen oli eri, mutta tämäkin tamma oli erittäin kaunis. Hevosen reippaat raviaskeleet olivat kevyet ja lennokkaat. Ihastelin ratsukkoa hymyillen, kunnes Minka oli saanut Susun hyvin lämmiteltyä. Esteet olin rakentanut jo valmiiksi maneesiin, yhdessä kulmassa oli kolmen esteen jumppasarja (korkeudeltaan esteet olivat 50cm paikkeilla), melko keskeltä kenttää löytyi muutama hieman erilaisempi este (korkeudeltaan noin 60cm), ja toiselle puolelle kenttää olin rakentanut kahdeksan esteen radan (radan kaikki esteet olivat alle 80cm, osa korkeampia, osa matalampia).
Parin minuutin kuluttua ratsukko oli jo valmis aloittamaan, joten laitoin heidät kahdeksikolle harjoittelemaan laukanvaihtoa kahdeksikon keskikohdassa. Susu näytti olevan todella innoissaan ja keskittyi täysillä. Laukanvaihdot sujuivat todella hyvin heti alusta alkaen, vaikka pientä säätöä olikin varusteiden ja Minkan asennon kanssa. Seuraava askel oli tehdä sama harjoitus kevyessä istunnassa. Tämä haaste oli ratsukolle selvästi hankalampi, mutta kohtuullisen hyvin siitäkin selvittiin. Laukkaa vaihdettaessa avut olivat sen verran epäselvät, ettei Susu aluksi niitä ymmärtänyt. Tätä treenailimme hetkisen, kunnes se alkoi sujua ja siirryimme seuraavaan harjoitteeseen.
Pyysin Minkaa lähtemään vasemmassa kierroksessa ja vasemmassa laukassa lävistäjälle ja jatkaa myös oikeaan kierrokseen vasenta laukkaa. Aluksi oli hieman vaikeuksia molempiin suuntiin, mutta vastalaukka onnistui lopuksi kuin ammattilaiselta! Tämänkin tehtävän toteutimme myös kevyessä istunnassa, mutta yllätyksekseni se sujui myös kevyessä istunnassa loistavasti.
Kun pelkät laukkatehtävät oli harjoiteltu, pääsimme itse asiaan eli esteisiin. Lähdimme aluksi jumppasarjalle, jonka ensimmäiseen väliin mahtuisi kaksi laukka-askelta ja toisessa välissä oli innari. Ensimmäisen kerran ratsukon ylittäessä estettä askeleet menivät hieman sekaisin ja hypyistä tuli kömpelöitä, mutta jo toisella kerralla askeleet menivät tasan ja ratsukko lensi esteiden yli sulavasti. Muutamaan kertaan molempiin suuntiin ratsukko sai vielä hypätä jumppasarjan, jonka jälkeen pyysin Minkaa siirtämään Susun käyntiin ja antamaan sille pitkät ohjat.
Pienen kävelytauon jälkeen Susu oli täpinöissään saadessaan jatkaa harjoittelua. Lähdimme erikoisesteiden luokse, joita hevonen sai tutkailla hetken. Erikoisesteitä oli kolme, yksi oli ns. viuhkaeste, toisen alla oli pari tynnyriä ja kolmannessa oli yhdistetty vesimatto ja okseri. Minka nauroi hauskan näköisille esteilleni, mutta Susua ei juurikaan kiinnostanut nämä esteet sen enempää kuin muutkaan. Pyysin Minkaa kokoamaan ohjat ja lähtemään laukassa viuhkaesteelle. Susu hyppäsi esteen valtavalla ilmavaralla, jonka vuoksi Minka horjahti reippaasti eteenpäin. Onneksi hän ei pudonnut!
Laitoin Minkan ylittämään saman esteen vielä toistamiseen, jolloin Susu hyppäsi sen rauhallisemmin. Minkan asento oli todella hyvä sekä sileällä työskennellessä että esteillä. En voinut siis muuta kuin kehua ja paljon! Tulimme seuraavaksi muutkin erikoisesteet laukassa, eikä niissä ollut mitään ongelmaa. Niinpä emme uhranneet sen enempää aikaa erikoisesteille.
Taas Susu sai hieman kävellä, ennen kuin lähdimme seuraavaan harjoitteeseen. Hevosen venytellessä kaulaansa kävimme läpi missä järjestyksessä he hyppäisivät radan esteet. Valitsin rataan melko hankalia kurveja ja vaikeita lähestymisiä, sillä tiesin tämän ratsukon suorittavan radan vähintäänkin hyvin. Parin minuutin kuluttua Minka lähti suorittamaan rataa hevosensa kanssa. Pieniä ongelmia lukuunottamatta esteet menivät moitteettomasti. Vielä hetken ehdimme hioa lähestymisiä, mutta sitten tunti olikin jo kulunut.
Ratsukon yhteistyö oli ihailtavaa koko valmennuksen ajan ja huomasin selvästi kuinka ratsastaja luotti hevoseensa ja hevonen ratsastajaan. Oli upeaa valmentaa tätä parivaljakkoa ja kaikki sujui vähintäänkin hyvin. Muistakaa vielä harjoitella niitä lähestymisiä ja vastalaukkaa. Kiitokset hauskasta valmennuksesta!:)
Perjantai 21.2.2014, Carolinen kouluvalmennus
Minka – Nessa
Vaalean tamman askellus näytti lumoavan kauniilta. Ratsukko lensi eteenpäin ilmavin, kevyin askelin. En voinut muuta kuin ihailla upeaa näkyä.
”Okei, aloitetaanpa sitten”, lausahdin Minkalle, joka ratsasti tuolla syötävän suloisella otuksella. Olin antanut heidän alkuverrytellä itsenäisesti, jotta näkisin hieman millaista tehtävää heille voisi antaa. Aloitimme käynnistä, jossa teimme etu- ja takaosakäännöksiä. Parivaljakko selvästikin oli harjoitellut asiaa paljon ja käännökset sujuivat melkeinpä moitteettomasti. Avo- ja sulkutaivutuksetkin sujuivat hienosti, vaikkakin niistä löysin pientä hiottavaa.
Minkan toivomusten mukaisesti lähdimme seuraavaksi ympyrälle treenailemaan. Pyysin ratsukkoa tekemään aluksi suurta volttia, jota lähdimme pikku hiljaa pienentämään. Samalla kokosimme Nessaa koko ajan korkeampaan muotoon. Lopulta Nessa kulki todella ryhdikkäästi, jolloin lähdimme suurentamaan ympyrää pitäen hevosen edelleen korkeassa muodossa. Minkan saatua Nessa suurelle voltille pyysin häntä askel askeleelta päästämään Nessaa rennompaan muotoon.
Jääden edelleen ympyrälle pyysin Minkaa pysymään harjoitusravissa. Istunta olisi voinut olla parempikin, mutta se näytti oikein hyvältä heti aluksi. Pienellä säädöllä sain Minkan pysymään tiiviisti satulassa hyvässä asennossa. Kun harjoitusravi sujui hyvin ympyrällä, lähdimme uran kautta lävistäjille harjoittelemaan lisättyä ravia. Minkan täytyi olla keventämättä. Lisätty ravi sujui hyvin, vaikka Minkan istunta ei pysynyt koko aikaa niin tiiviinä kuin olisin toivonut.
Tässä välissä Nessan oli aika saada venyttää vähän kaulaansa ja pitää pieni levähdystauko. Viiden minuutin jälkeen selitin Minkalle, mitä he tekisivät seuraavaksi. Pyysin heitä aluksi ottamaan pari rentoa laukannostoa, jonka jälkeen he saisivat harjoitella kahdeksikolla laukanvaihtoa. Nessan laukka näytti mukavan letkeältä. Laukanvaihdot kahdeksikolla sujuivat vaivattomasti, joten pyysin ratsukkoa siirtymään pitkälle sivulle ja vaihtamaan laukkaa kahden askeleen välein neljä kertaa.
Saimme jonkin aikaa hioa laukanvaihtoja, jonka jälkeen harjoittelimme laukkaa vielä ympyrällä. Ratsukko teki suurta ympyrää alkaen hitaasti pienentämään sitä, kooten Nessan laukkaa koko ajan ryhdikkäämmäksi. Harjoitus sujui hyvin molempiin suuntiin.
Laukkaamisten jälkeen harjoittelimme piaffea. Lähdimme kävelemään uraa pitkin tehden aina pitkien sivujen keskellä piaffea. Minka ja Nessa osasivat asiansa, vaikka tuntuman olisi liikkeiden aikana voinut pitää kevyempänä. Viimeisten viiden minuutin aikana ehdimme vielä harjoitella passageakin, joka sujui myös kohtuullisen hyvin. Etujalat olisivat voineet nousta vielä korkeammalle, mutta passagea emme ehtineet harjoitella sen enempää.
Valmennus oli mahtava ja ehdimme käydä monia asioita läpi, helpoista haastaviin. Oli ihanaa valmentaa näin pitkälle päässyttä ratsukkoa! Huomasin useasti tunnin aikana, miten hyvin ja perinpohjaisesti asioita oli harjoiteltu. Vielä kannattaa kuitenkin harjoitella hieman laukanvaihtoja, ja passagea, jota emme vielä ehtineet paljoakaan treenata. Tsemppiä kisoihin! Niin ja toivottavasti vielä joskus toistekin eksyt kouluvalmennukseeni!:)
Tämä on virtuaalisivusto, eli mitään ei tapahdu oikeasti!